Lyly-hirmumyrsky teki tuhoja tässä talomme ympärillä.
Onneksi vain 20 puuta kaatui tai taittui, eikä yksikään lähellä taloa.
Lappi TL:ssä olevassa metsässä kaatui yli 100 puuta! Isäntä tietää
mitä joutuu tekemään ensi talvena!
Laajojen tuhojen takia kävimme vielä saaressa tutkimassa
Lyly-myrskyn tekosia. Lähdimme 7.11.2024 matkaan.
Busse piti laittaa uudelleen vesiin, jotta
pääsimme saareen. Sää oli kaunis, tyyni ja lämmin.
Kuvat kertokoot paremmin mitä saaressa oli tapahtunut:
Sinne on saaresta noin 11 kilometriä matkaa.
Lyly oli ohittanut saaremme eikä ainuttakaan puuta ollut kaatunut tai katkennut!
Muutamia oksia Erkki kokosi nurmikoilta, mutta niitä oksia on joka kerta kun
menemme saareen, pienetkin tuulet niitä pudistelevat puista alas.
Siis syvä helpotuksen huokaus kun saaressa oli kaikki hyvin.
Kerroimme ilouutisen myös mökkinaapurille.
He olivat myös tosi onnellisia hyvistä uutisista!
Toivotaan, ettei talven aikana tule uusia hirmumyrskyjä mihinkään päin Suomessa.
Wikipedia kirjoittaa Lylystä:
Lyly-myrsky oli pieni ja voimakas matalapaine, joka liikkui Länsi- ja Etelä-Suomen yli illalla ja yöllä 1.–2. marraskuuta 2024. Suomen merialueilla havaittiin mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky, kun Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin 10 minuutin keskituuleksi 33,5 m/s. Maa-alueiden kovin puuska 26,1 m/s mitattiin Porin rautatieasemalla. Enimmillään yli 40 000 asiakasta oli samanaikaisesti ilman sähköä. Lyly-myrsky oli hirmumyrsky.
Myrskyvahingot rajautuivat suhteellisen pienelle alueelle rannikon läheisyyteen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, mutta ne olivat paikoin suuria. Sähköverkko vaurioitui pahoin Eurajoella ja osissa Raumaa, missä yhteensä noin 900 asiakasta oli edelleen ilman sähköä 3 päivää myrskyn jälkeen. Myös Eurajoella sijaitsevan kantaverkon suurjännitelinjan kaksi voimajohtopylvästä kaatui tuulen voimasta. Kaikkiaan Satakunnan pelastuslaitokselle kertyi lähes 500 myrskyyn liittyvää tehtävää. Varsinais-Suomessa vastaava luku oli yli 250.
Lyly-myrskyn voimakkuutta ei pystytty tarkasti ennustamaan. Myrsky johtui voimakkaan suihkuvirtauksen alueelle syntyneestä matalapaineesta sekä tavanomaista lämpimämmästä merivedestä, joka mahdollisti paksun ilman sekoittumiskerroksen ja siten suihkuvirtauksen voimistamien tuulien pääsyn maanpinnalle asti.
