2021 talvivalkosipulit istutettu

 Torstaina 21.10.2021 istutin 70 talvivalkosipulin kynttä muokattuun maahan.

Tämä kuva on viime syksyltä, mutta samaan paikkaann laitoin tänä syksynäkin.
Lisäsin aluetta suklaakirsikan vasemmalle puolelle, siten sain mahtumaan 70 sipulia.
Syksyllä 2022 näemme, kuinka monta sipulia saadaan.
2020 istutetuista 50 sipulista tuli vain 37 sipulia. Paikallisen sipuliviljelijän mielestä
syynä on saattanut olla jokin ötökkä? Ötökän varalta ensi keväänä ruiskutamme sipulit 
aineella ötököitä vastaan. Toivottavasti saan ainetta sipuliviljelijältä.

Tänään 22.10. kun kirjoitan tätä, on ulkona kovaa myrskyistä tuulta ja rankkaa sadetta. 

   IS kirjoittaa:

Taivaalta puskee vaakasuoraan ikävä sekamelska, joka saa Suomen tulvimaan ja tyrskyämään – IS seuraa

Heidi Vaalisto, Nelli Lapintie

8:26 | Päivitetty 9:46

VETTÄ TULEE perjantaina taivaalta kaikissa olomuodoissa. Sataa vettä, räntää ja lunta.

– Tuulee ja sataa vaakasuoraan, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari Mustala tiivistää.

Eniten tuulee etelässä.

Tulvakeskus varoittaa, että runsaat sateet kasvattavat etelä- ja länsirannikon sekä Lounais-Suomen pienempien jokien virtaamia nopeasti, jolloin vesi voi tulvia alavimmille pelloille.

Myös merivesi nousee myrskyn aikana.

Sateet ovat nousseet etelästä ylös aina Oulun korkeudelle asti. Oulun läänissä satelee myös räntää ja lunta.

Etelässä ja maan keskivaiheilla sademäärät ovat lauantaipäivään mennessä laajalti 15–30 millimetriä, paikoin jopa noin 40 millimetriä. Suurimpia kertymiä odotetaan etelään ja länteen. Pohjoisessa sateet ovat lumisia ja myös etenkin maan keskivaiheilla osa sateesta tulee lumena. Lännessä lunta voi kertyä paikallisesti noin viisi senttimetriä.

Talvivalkosipulin kasvatusta Peltomaantiellä

Olen parina vuotena kasvattanut talvivalkosipuleita.

Löysin hyvän ohjeen Hyötykasviyhdistyksen sivulta

Kopioin ohjeen tähän:

TALVIVALKOSIPULI

MIKÄ ON TALVIVALKOSIPULI?

Talvivalkosipuleiksi kutsutaan valkosipulin kantoja, jotka hyötyvät syysistutuksesta. Niiden kynnet istutetaan syksyllä hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä. Näin sipuli saa luonnollisen kylmäkäsittelyn.
Suurin osa  talvivalkosipuleista on isokyntisiä ja vahva-aromisia. Ne kasvattavat jäykän kukkavarren, jonka latvaan kehittyy itusilmuja. Itusilmut neuvotaan poistamaan, jotta sipuli kasvaa suureksi. Itusilmuista saa suuren määrän lisäysaineistoa ja niistä myös kannattaa uudistaa sipulikantaa vuosien mittaan. Vie 3–5 vuotta, että itusilmusta kasvaa suurikokoinen valkosipuli.

KANNAT JA LAJIKKEET

Valkosipulikantojen ja lajikkeiden erot ilmenevät lähinnä kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella.
Suosittu lajike on ’Aleksandra’, joka tuotiin Pietarista Suomeen noin sata vuotta sitten. Myös liettualaisen Ziemiai-lajiketta on kasvatettu pitkään Virossa. Niin sanottu virolainen kanta on kolmen venäläisen lajikkeen sekoitus. Näiden kolmen lajikkeen ja kannan viljelystä on saatu hyviä kokemuksia.

KASVATUS

Valkosipuli vaatii paljon ravinteita ja pitkän kasvuajan. Aurinkoinen, lämmin ja tuulinen kasvupaikka on eduksi. Parhaat maalajit ovat runsasmultaiset kivennäismaat, joiden pH on 6–7.

Maa tulee muokata syvältä ja kuohkeuttaa hyvin. Valkosipulille suositellaan neljän vuoden viljelykiertoa eli samaan paikkaan istutetaan sipulikasveja vain joka neljäs vuosi

LANNOITUS

Voimakas lannoitus on välttämätöntä, jotta sipulit kasvavat muhkeiksi. Lannoitteeksi sopivat esimerkiksi kompostoitu, turpeella kuivitettu hevosenlanta, rakeinen kananlanta ja ruohosilppu.

Lannoite annetaan jaettuna eli ensimmäisen kerran ohut kerros vakoon multaan sekoitettuna istutuksen yhteydessä, toisen kerran mullan pintaan sekoitettuna keväällä maan sulettua ja kolmannen kerran kesäkuun puolivälissä. Istutuksen yhteydessä lannoitetta lisätään istutusvakoon. Toinen lannoituskerta koittaa keväällä ja kolmas kesäkuun puolivälissä.

Lisäksi keväällä kannattaa levittää noin kymmenen sentin kerros ruohokatetta viherlannoitukseksi.

Puun tuhka nostaa maan pH:ta ja sisältää magnesiumia ja fosforia, kaliumia ja arvokkaita hivenaineita. Tuhka auttaa myös sipulikärpäsen torjunnassa.

JAKAMINEN

Poista sipulin päällimmäiset kuorikerrokset 1–2 viikkoa ennen  jakamista kynsiin. Älä poista sisintä kuorikerrosta. Kuorimisella pyritään estämään sienitautien pääsy juuriaiheesta kynnen sisälle.

Käsittele kynsiä hellavaraisesti, kun jaottelet sipulit.  Talvivalkosipulin kynsien on hyvä painaa noin 9 grammaa. Jätä pienimmät kynnet istuttamatta.

MUUT KÄSITTELYT

Valkosipulit voi lämpökäsitellä noin tunnin 40-asteisessa vedessä tai vuorokauden 40 asteen lämpötilassa. Käsittelyllä torjutaan naattihometta.

ISTUTUSAIKA

Liian aikaista istutusta on varottava. Tarkoituksena on ainoastaan sipulin kynsien juurtuminen. Pohjois-Suomessa istutuksen voi aloittaa syyskuun lopulla, Etelä-Suomessa lokakuun puolivälistä alkaen. Sääennusteita kannattaa seurata. Jos istuttaminen on viivästyy, olki- tai lehtikate antaa lisäaikaa juurtumiselle.

PENKIN KUNNOSTUS JA ISTUTUS

Syksyllä istutettavat kannat istutetaan noin 5-7 cm:n syvyyteen. Jotkut noudattavat seuraavaa ohjetta: kynnen päällä pitää olla maata sen korkeuden verran. Tärkeintä istutuksessa on kuitenkin se, että kynsi saa kosketuksen kosteaan maahan juurtumisen varmistamiseksi. Liian syvä istutus pienentää sipulin kokoa, kun keväällä taimettuminen ja kasvuun lähtö viivästyvät.
On huomioitava, että kynsi tulee maahan kantapuoli alaspäin.
Tautiriskin pienentämiseksi suositellaan istutusta 10 cm välein ja 35-50 cm rivivälein.
Myös hoitotoimenpiteiden suorittaminen on helpompaa, kun käytetään harvaa istutusta.
Parhaiten penkiksi käy noin 15 cm korkea kohopenkki, joka voi olla perunapenkin kaltainen, kapeahko yksirivipenkki tai sitten reilun metrin levyinen, johon kynsiä laitetaan kolmeen riviin.
Penkki katetaan istutuksen jälkeen reilun 10 cm:n olki- tai koivunlehtikatteella.

KASTELU

Jos kasvuaikana on sateetonta, kastelu on erittäin tärkeätä. Kuivassa maassa sipulien koko jää pieneksi. Poutakausina kastellaan kerran viikossa, mutta kunnolla eli 20-30 litraa neliölle. Jos vettä lirutellaan vähän kerrallaan päivittäin ja varsinkin, kun kastelu aloitetaan varhain keväällä, juuristo jää pintaan eikä hakeudu syvälle hakemaan kosteutta. Näin kasvi tulee riippuvaiseksi jatkuvasta kastelusta. Vähäinenkin kuivuus saa valkosipulin kärsimään.

KORJUU JA SÄILYTYS

Kun talvivalkosipulin alimmat lehdet kellastuvat, on korjuun aika. Liian pitkään noston viivästyminen saa kynnet irtoamaan toisistaan. Se ei kuitenkaan haittaa käyttöä.
Nosto on hyvä tehdä aurinkoisena päivänä joko talikolla tai lapiolla.
Mullan juurista voi huuhdella vesisuihkulla.
Sipulit kuivataan ilmavassa, sateilta suojassa olevassa paikassa. Kuivumiseen kuluu noin kuukausi. Kaupunkilainen joutuu useimmiten kuivaamaan sipulinsa huonetiloissa, sanomalehtipaperille levitettynä. Nopea kuivuminen on aina eduksi sipulien laadulle.
Kuivista sipuleista varsi typistetään noin kolmesenttiseksi ja juuret leikataan tyngiksi.
Tuleentuneet ja hyvin kuivuneet talvivalkosipulit säilyvät huoneenlämmössä hyvinä verkko- tai paperipussissa kuukausia. Paras säilytyspaikka on kuitenkin viileä, kuiva ja ilmava tila, jonka lämpötila on noin +2 astetta.

ITUSILMUISTA VALKOSIPULIA

Suurimpia itusilmuja kannattaa käyttää lisäykseen.
Ne kylvetään syksyllä vakoon parin sentin syvyyteen ja välein.
Maa-, lannoite- ja kasteluvaatimukset ovat samat kuin kynsistä istutettavilla.
Seuraavana kesänä niistä kehittyy retiisin kokoisia, pyöreitä, jakautumattomia, ns. solo -sipuleita.
Ne korjataan syksyllä, kuivataan ja istutetaan samalla tavoin kuin kynsistä istutettavat.
Hoito ja korjuu toistuu edellisen kesän kaltaisena.
Nyt, kolmantena kasvukautena sipulin tulisi olla jakautunut kynsiin. Tälle kannalle voisi antaa vaikka oman nimensä.
Ensimmäisenä vuonna kukkavarteen kehittyvät itusilmut. Toisena vuonna itusilmuista kehittyy pyöreä, pullea pikkusipuli ja kolmantena kasvukautena siitä kasvaa kynsiin jakautunut tuttu talvivalkosipuli.

Tämän vuoden 2021 saalis kuivumassa tyhjässä kasvihuoneessa.

Istutimme lokakuussa 2020 50 kpl valkosipulin kynsiä. 
Saaliina oli vain 37 muhkeaa valkosipulia!

Lokakuussa 2019 istutin 25 valkosipulin kynttä ja saaliina oli 23 muhkeaa sipulia.

Ehkä istutin 2020 sipulit liian tiheään tai jotkut menivät liian syvälle?
Tänä syksynä toimin Hyötykasviyhdistyksen ohjeen mukaan, paitsi että
joudun käyttämään samaa maa-alaa kuin ennenkin.

Hellepäiviä riittää

 

   Ilta-Sanomat 10.7.2021

Tänään on 23:s peräkkäinen helle­päivä Suomessa – ja helle­putki vain jatkuu...

Tänään perjantaina 10.7.2021 on Suomessa helleputken 23:s päivä, kertoo Eveliina Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Hellelukemia on siis mitattu jossain päin Suomea putkeen lähes kuukauden ajan.

Vuonna 2014 peräkkäisiä hellepäiviä mitattiin 38. Ennätykseen olisi siis vielä lähes kahden viikon edestä hikisiä päiviä edessä.

Myös vuonna 2018 raportoitiin 30 päivän helleputkesta.

Helteisiin helpotusta sateista

Sääennustuksen mukaan helleputki ei ainakaan vielä ole katkeamassa. Helteet jatkuvat viikonlopun yli, kertoo päivystävä meteorologi Jani Parviainen Ilmatieteen laitokselta. Tänään etelästä saapuu kuitenkin paikoin runsaitakin sateita Länsi-Suomeen, jonne on annettu rankkasadevaroitus. (Paneliassa satoi 1mm viime yönä, nyt klo 15 on 30 lämmintä)

–  Muualla maassa on ihan poutaista ja osittain aurinkoista. Paikoin päästään 30 asteeseen, Parviainen sanoo.

Sade- ja ukkoskuurot siirtyvät sunnuntaina pohjoisemmaksi ja maan keskiosiin. Rankkasadevaroitus säilyy, ja lisäksi Parviainen varoittaa kovista ukkospuuskista koillisessa ja Pohjanmaalla.

Sadealueilla on myös muuta Suomea viileämpää. Lännessäkin lämpötila pysyy silti yli 25 asteessa eli helleraja menee rikki laajalti edelleen.

Maanantaina epävakaus siirtyy Lapin päälle ja tuo mukanaan sade- ja ukkoskuurot. Viikko alkaa etelässä poutaisena ja lämpimänä. Hieman helle kuitenkin hellittää, sillä lämpötila asettuu noin 28 asteen tienoille.

Metsäpalovaroitus on voimassa koko Suomessa, Sodankylää ja Utsjokea lukuun ottamatta.

–  Kuivaa on, mutta sateet voivat tuoda hieman helpotusta, Parviainen sanoo.