torstai 31. joulukuuta 2020

Vuosi 2020 / STT Iltasanomissa

 Ilmatieteen laitos: Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Uudenmaan rannikkoalueilla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan monin paikoin poikkeuksellisen suuria.

Kuvattu 13.11.2020 omassa pihassamme Paneliassa


11:50 | Päivitetty 12:11

VUOSI 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuoden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi.

Vuonna 2020 keskilämpötila Suomessa oli noin 4,8 astetta.

Edellinen lämpötilaennätys oli vuodelta 2015. Silloin keskilämpötila oli noin 4,2 astetta.

– Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on esiintynyt vuoden 2010 jälkeen, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen tiedotteessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi vuoden 2020 marraskuussa aiemmat lämpöennätykset rikottiin jopa kahteen kertaan. Ylimmäksi lämpötilaksi jäi Maarianhaminassa 6. marraskuuta mitattu 16,6 astetta.

Ennätyslämmintä oli viime vuonna suuressa osassa maata. Ilmatieteen laitoksen mukaan ainoastaan Lapissa jäätiin toiselle sijalle.

Vuoden ylin lämpötila 33,5 astetta mitattiin 25. kesäkuuta Satakunnassa Kankaanpään Niinisalossa. Alin lämpötila –41,1 astetta mitattiin Lapissa Utsjoen Kevojärvellä 27. joulukuuta.

Paikoitellen poikkeuksellisen sateinen vuosi

Vuonna 2020 sateisinta oli rannikoilla ja maan keskivaiheilla. Uudenmaan rannikkoalueilla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan monin paikoin poikkeuksellisen suuria. Poikkeuksellisen suurella tarkoitetaan, että vastaavat sademäärät toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Suurin sademäärä tullaan mittaamaan Puolangan Paljakalla. Siellä vuoden sademääräksi mitataan alustavien tietojen mukaan 1 132 millimetriä, mikä on Suomen mittaushistorian kolmanneksi suurin sademäärä.

Mittaushistorian suurin sademäärä on mitattu niin ikään Puolangan Paljakalla vuonna 2015. Silloin vuoden sademääräksi mitattiin 1 242,2 millimetriä.

torstai 1. lokakuuta 2020

Syyskuu 2020

Ilmatieteen laitos: Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi – sademäärät paikoin poikkeuksellisen suuria

Samalla sademäärät olivat poikkeuksellisen suuria.

Syyskuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi, kertoo Ilmatieteen laitoksen tuore säätilasto.

Keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon noin +14 asteesta Käsivarren Lapin reiluun kuuteen asteeseen. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli yleisesti noin 1–2 astetta.

Suurin poikkeama oli maan länsiosassa, missä syyskuu oli harvinaisen lämmin, eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 10 vuodessa.

Kyseessä oli jo kahdestoista peräkkäinen tavanomaista lämpimämpi syyskuu.

Korkein lämpötila 23,5 astetta

Kuukauden ylin lämpötila, 23,5 astetta, mitattiin Kokemäellä Tulkkilan havaintoasemalla 27. syyskuuta.

Samana päivänä mitattiin myös kuukauden alin lämpötila, -7,1 astetta, Kittilän Lompolonvuoman havaintoasemalla.

Myös sateita poikkeuksellisen paljon

Sademäärät vaihtelivat suuresti alueellisesti. Maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sademäärät olivat harvinaisen suuria, paikoin jopa poikkeuksellisen suuria. Muualla maassa oltiin suurelta osin tavanomaista pienemmissä sademäärissä.

Eniten syyskuussa satoi Merikarvian Tuorilan havaintoasemalla, missä kuukauden kokonaissademäärä oli 144,1 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä, 65,6 millimetriä, mitattiin kuun 16. päivänä Kajaanin Petäisenniskan havaintoasemalla.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

SATAA

Kyllä, NYT sataa 
klo on 17.25
17.50 jo loppunut
18.20 uusi alku
Kaikkiaan satoi alle 20 millimetriä
Kyllä luonto kiittää <3 





On kelejä pidellyt!








Meillä Paneliassa on tähän mennessä satanut 15 millimetriä, eli oikeastaa ei lainkaan.
Kaikki kasvit kärsivät kuivuudesta. Olen kastellut pääasiassa vain "hyötykasveja" eli man-
sikkamaata, pensasmustikoita, valkosipuleita ja kasvihuoneen perunoita.
Alapihan Lemmenpolun varrelle olen myös vettä antanut, kun siellä(kin) perennat ja 
nauhukset kärsivät veden puutteesta.




Nokkoset by Wikipedia

Nokkoset (Urtica) on nokkoskasveihin kuuluva, noin 30–45 lajia käsittävä kasvisuku. Suvun edustajia esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Useimmat nokkoset ovat yksi- tai monivuotisia, ruohovartisia kasveja, mutta sukuun kuuluu myös muutamia pensaita.


Nokkosille tyypillinen piirre ovat poltinkarvat, joiden myrkky sisältää tavallisesti muurahaishappoa, serotoniinia ja histamiinia. Tämä ei välttämättä ole yleispätevä koostumus, sillä ainakin Urtica thunbergianan myrkyssä on eniten oksaali- ja viinihappoa. Poltinkarvat toimivat siten, että kosketuksesta karvan kärki murtuu ja syntyvä veitsenterävä kärki tunkeutuu ihoon samalla kun karvan sisällä oleva myrkky ruiskuaa haavaan. Seurauksena on tavallisesti vain jonkin aikaa kutiava ja kirvelevä jälki. Uusiseelantilaisen Urtica ferox -lajin (ongaonga) tiedetään kuitenkin tappaneen ainakin yhden ihmisen sekä useita koiria ja hevosia.


Suomessa esiintyy seuraavia nokkoslajeja: nokkonen eli isonokkonen eli viholainen (Urtica dioica) ja sen alalajit etelännokkonen (Urtica dioica subsp. dioica) ja pohjannokkonen (Urtica dioica subsp. sondenii) sekä rautanokkonen eli polttiainen (Urtica urens). Koristekasvina viljelty "värinokkonen" eli isokirjopeippi ei sen sijaan kuulu tähän sukuun.


Lajeja

Urtica dioica – nokkonen eli isonokkonen

Urtica dioica ssp. dioica – etelännokkonen

Urtica dioica ssp. dioica var. dioica – kylänokkonen

Urtica dioica ssp. dioica var. holosericea – lehtonokkonen

Urtica dioica ssp. sondenii – pohjannokkonen[9] eli lapinnokkonen

Urtica kioviensis – luhtanokkonen

Urtica massaica – lemmonnokkonen

Urtica membranacea – häntänokkonen

Urtica morifolia – mulperinokkonen

Urtica pilulifera – pallonokkonen

Urtica portosanctana – madeirannokkonen

Urtica stachyoides – kanariankesänokkonen

Urtica urens – rautanokkonen




lauantai 27. kesäkuuta 2020

Lehtonokkonen

Lehtonokkonen (Urtica dioica subsp. sondenii var. holosericea)

 Erilainen kuin tavisnokkonen: tässä lehtonokkosessa ei ole ollenkaan poltinkarvoja lehtien alla eikä kasvin varressa.
Aivan uusi tuttavuus minulle! Vaikka se on kasvanut tälläkin paikalla jo kauan. Erkki kysyi tänään, olenko huomannut, että tontillamme kasvaa paljon lehtonokkosta?
Olen kyllä luullut niitä polttaviksi nokkosiksi, mutta testasin, eivätkä nämä kyllä polta iholla ollenkaan.

Lehden alapinnalla ei ole poltinkarvoja, eikä kasvin varressa.





Onkohan tämä laji hävitettävien joukossa?





Köynnöshortensia kukkii

Hortensia kiipeää pitkin suuren männyn runkoa ja ylettyy jo 13 metrin korkeuteen.

Hortensiamänty on noin 7 metrin etäisyydellä talon nurkasta. Seisoin kuistin 
rappusilla kun kuvasin.




sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Peurat hus pois

Isäntä oli aamuteetä juodessaan huomannut neljä peuraa, jotka maistelivat tai haistelivat pensasmustikoita ja omenapuita...peurat olivat siirtyneet autotallin sivulle ja 
sitten mies ryntäsi ulos...kyllä, peurat olivat syömässä mansikan lehtiä!!!
Vain tyhjät varret törröttävät nyt mansikkamaalla!

60 mansikan tainta istutettiin 2018 syksyllä, kesällä 2019 emme saaneet mansikoita, 
koska emme ymmärtäneet kastella taimia kukinnan aikana. 
2020 kesällä taitaa taas tulla sadoton vuosi, kun peurat ovat syöneet taimet.







tiistai 25. helmikuuta 2020

Tapahtui Mökkisaaressa Tuuli-myrskyn aikana

Mökkinaapurimme Reijo kävi 25.2.2020 veneellä mökkisaaressa ja kuvasi
siellä tapahtuneita myrskyn aiheuttamia vahinkoja.

 Naapurimme pohjoisrannan laituri on siirtynyt paikoiltaan, kuvassa etualalla

 Meidän Pohjoislaiturimme on siirtynyt paikoiltaan melkein naapurin puolelle. Laiturista näkyy sen päässä oleva kiinteä penkki.

 Pohjoisrannan laituri on lähtenyt omille teilleen! Melkein naapurin puolella koko laituri

 Varaston edessä iso kasa praakeja

 Praakien siirtoa tiedossa keväällä...huokaus..

Länsilaituri on ollut kokonaan veden alla kun vesi oli +123cm

Molemmat tyttäremme ovat saaneet tänä vuonna ikioman myrskyn: Elina ja Tuuli 


lauantai 22. helmikuuta 2020

Tuuli-myrsky

Iltasanomat ja Iltalehti 22.2.2020

Tuuli-myrsky iskee tänä iltana – 13 kuvaa näyttää, kuinka Suomi tulvii



Tästä viikonlopusta tuli myrskyinen ympäri Suomea. Runsaat sateet ovat nostaneet vedenpinnan korkeutta monin paikoin paljon.
Ilta-Sanomat keräsi 13 lukijoiden lähettämää tulvakuvaa. Näet ne tämän jutun lopusta.
Ilmatieteen laitos kertoo, että Tuuliksi nimetty myrsky saapuu Suomeen kunnolla lauantai-illan aikana.
Lännenpuoleinen tuuli voimistuu lauantaina illalla ja sunnuntain vastaisena yönä myrskyksi.
Voimakkaimmat, noin 25 m/s myrskypuuskat esiintyvät illalla ja yöllä etenkin Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella sekä mahdollisesti Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla.
– Voimakkaimmat myrskypuuskat voivat aiheuttaa yleisestikin tuulivahinkoja ja sähkökatkoja, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko.
Maan etelä- ja keskiosan vähäinen routatilanne ja märkä maaperä voivat edesauttaa puita kaatumaan herkemmin.
Runsas vesisade, meriveden pinnan nousu ja kova lounaistuuli on aiheuttanut vahingontorjuntatehtäviä Länsi-Uudenmaan alueella. Niitä on ollut tähän mennessä jo yli 100. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertoo nostaneensa valmiutta.
Västanfjärd lauantaiaamulla.
Västanfjärd lauantaiaamulla.
Taalintehdas Kemiönsaaressa.
Taalintehdas Kemiönsaaressa.
Kokemäenjoki tulvii Porin Kirjurinluodossa.
Kokemäenjoki tulvii Porin Kirjurinluodossa.
Hakaniemessä meriversi on noussut kävelyteille.
Hakaniemessä meriversi on noussut kävelyteille.
Hakaniemessä tulvii.
Hakaniemessä tulvii.
Pyörätie poikki Helsingin Vanhankaupungin lahdelta Viikkiä kohden.
Pyörätie poikki Helsingin Vanhankaupungin lahdelta Viikkiä kohden.
Haminan Tervasaari
Haminan Tervasaari
Haminan Tervasaari
Haminan Tervasaari
Arabianrannassa merivesi on tulvinut Toukolan rantapuistoon.
Arabianrannassa merivesi on tulvinut Toukolan rantapuistoon.
Joensuun tila, uuden Porvoontien varrella, Söderkullasta 1km etelään
Joensuun tila, uuden Porvoontien varrella, Söderkullasta 1km etelään
Taalintehdas Kemionsaaressa
Taalintehdas Kemionsaaressa
Takintehdas Kemiönsaaressa.
Takintehdas Kemiönsaaressa.
Joutsenet tulivat tulvaveden innoittamana kävelytielle Arabianrannassa.
Joutsenet tulivat tulvaveden innoittamana kävelytielle Arabianrannassa.