Nokkoset (Urtica) on nokkoskasveihin kuuluva, noin 30–45 lajia käsittävä kasvisuku. Suvun edustajia esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Useimmat nokkoset ovat yksi- tai monivuotisia, ruohovartisia kasveja, mutta sukuun kuuluu myös muutamia pensaita.
Nokkosille tyypillinen piirre ovat poltinkarvat, joiden myrkky sisältää tavallisesti muurahaishappoa, serotoniinia ja histamiinia. Tämä ei välttämättä ole yleispätevä koostumus, sillä ainakin Urtica thunbergianan myrkyssä on eniten oksaali- ja viinihappoa. Poltinkarvat toimivat siten, että kosketuksesta karvan kärki murtuu ja syntyvä veitsenterävä kärki tunkeutuu ihoon samalla kun karvan sisällä oleva myrkky ruiskuaa haavaan. Seurauksena on tavallisesti vain jonkin aikaa kutiava ja kirvelevä jälki. Uusiseelantilaisen Urtica ferox -lajin (ongaonga) tiedetään kuitenkin tappaneen ainakin yhden ihmisen sekä useita koiria ja hevosia.
Suomessa esiintyy seuraavia nokkoslajeja: nokkonen eli isonokkonen eli viholainen (Urtica dioica) ja sen alalajit etelännokkonen (Urtica dioica subsp. dioica) ja pohjannokkonen (Urtica dioica subsp. sondenii) sekä rautanokkonen eli polttiainen (Urtica urens). Koristekasvina viljelty "värinokkonen" eli isokirjopeippi ei sen sijaan kuulu tähän sukuun.
Lajeja
Urtica dioica – nokkonen eli isonokkonen
Urtica dioica ssp. dioica – etelännokkonen
Urtica dioica ssp. dioica var. dioica – kylänokkonen
Urtica dioica ssp. dioica var. holosericea – lehtonokkonen
Urtica dioica ssp. sondenii – pohjannokkonen[9] eli lapinnokkonen
Urtica kioviensis – luhtanokkonen
Urtica massaica – lemmonnokkonen
Urtica membranacea – häntänokkonen
Urtica morifolia – mulperinokkonen
Urtica pilulifera – pallonokkonen
Urtica portosanctana – madeirannokkonen
Urtica stachyoides – kanariankesänokkonen
Urtica urens – rautanokkonen
