Puutarhassa kukkii

 

Kuvassa näkyy vuorikonnantatar (Bistorta affinis), joka on tiheäkasvuinen maanpeiteperenna.

Kasvi kukkii tähkämäisin, aluksi vaaleanpunaisin ja myöhemmin syvän ruusunpunaisin kukinnoin keskikesästä pitkälle syksyyn.

Se sopii hyvin perenna- ja pensasryhmiin, kivikkoistutuksiin sekä rinteisiin tehokkaan maanpeittokykynsä ansiosta.

Tämä kasvi on vuohenkello (Campanula rapunculoides), joka on monivuotinen kasvilaji.

Sille on ominaista suikertava juurakko, jonka ansiosta se leviää helposti ja voi olla hyvinkin aggressiivinen puutarhassa.

Kasvi kukkii heinä–elokuussa sinivioletein, kellomaisin kukin, jotka kehittyvät pitkään, pystyyn kukintoon.

Tämä kasvi on kuunlilja (Hosta), lajiketta 'Sum and Substance' jättikuunlilja.

Se on monivuotinen perenna, jolla on suuret, vaaleanvihreät lehdet ja se voi kasvaa 80–100 cm korkeaksi.

Kasvi kukkii vaaleanliloilla tai valkoisilla kukilla, jotka nousevat korkean varren päässä.

Kuvassa näkyvä kukka on Paeonia lactiflora, suosittu kiinanpionilajike, joka tunnetaan vaaleanpunaisista ulkoterälehdistään ja kermankeltaisesta keskustastaan.

Tämä kasvi on isotähtiputki (Astrantia major).

Se on helppohoitoinen, monivuotinen perenna, joka kukkii pitkään loppukesällä.

Kasvi viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla kosteahkossa, ravinteikkaassa maassa.

Vaaleanpunaiset kukat sopivat hyvin leikkokukiksi ja perhospuutarhaan

Keltajapaninangervo on keltalehtinen, matala koristepensas. Se kukkii vaaleanpunaisesta liilanpunaisin kukin heinäkuussa. Lehtien sävy riippuu paikan aurinkoisuudesta ja vaihtelee kesän aikana. Lajikkeita on useita, kuten ’Golden Princess’, ’Goldmound’, ’Goldflame' ja lamoavakasvuinen 'Walbuma’.

Kuunlilja

Kuvassa on ukonkello (Campanula latifolia), joka on monivuotinen, pysty ruoho.

Kasvilla on suuret, kellomaiset ja yleensä vaaleanvioletit kukat, jotka voivat kasvaa 35–60 mm pitkiksi.

Ukonkello kukkii Suomessa heinä-elokuussa ja kasvaa tyypillisesti 60–120 cm korkeaksi

Kuvassa oleva perhonen on karttaperhonen (Araschnia levana).

Tämä yksilö edustaa lajin kesäsukupolvea, jolla on tummat siivet ja vaaleat juovat.

Lajin kevätsukupolvi on väritykseltään oranssi mustin täplin, mikä eroaa merkittävästi tästä muodosta.

Karttaperhonen on yleistynyt Suomessa.

Alppiasteri 'Goliath' on upea, pitkään kukkiva asteri. Kauniit pastellinsiniset, päivänkakkaramaiset kukat avautuvat kukkavarsien latvoihin kesäkuussa. Kukinta jatkuu pitkälle kesään. Alppiasteri sopii kivikkokasviksi ja perennaryhmiin aurinkoisille paikoille, sekä leikkokukaksi.

Tämä on jaloritarinkannus (Delphinium cultorum), jolle on ominaista korkea, tiheä kukinto.

Kasvi viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa.

Se on myrkyllinen kasvi, mutta erinomainen leikkokukka puutarhassa.

Puutarhassa 3.6.2025

Tiarella kukkii valkoisena

Töyhtöangervossa jo nuput

Tiarella on levinnyt pallotuijan "sisälle"

Rönsyansikka kukkii keltaisella, kuunliljat ovat vain levittäneet aluettaan

Rhodossa on lupaavan paljon nuppuja

Omia aikojaan tälle paikalle tullut vaahtera on jo iso komea puu.

Kilpirikko kukkii ensin ja tekee vasta kukinnan jälkeen lehdet

Riippahernepensaan oksilla kiipeilee sinikukkainen kärhö

Kiinanlaikkuköynnöksessä on isot nuput, kunhan se avaa kukat, niin
tienoolla tuoksuu ihanasti.

Kotkansiipisaniainen tykkää tästä paikasta pohjoisen puoleisella
seinustalla

Ruusukvitteni tekee joka vuosi runsaasti kukkia, mutta hedelmiä ei ole tullut.

Jättipoimulehtiä etualalla ja valkoisena kukkii Rönsytiarella

Kesänpikkusydän kukkii ahkerasti koko kesän.

Vuorenkilvet ovat myös kukkineet runsaasti

 

28.8.2023 alapihalla

 

Soreahiirenporras on hankittu 2019 ja tässä ne ovat nyt kolmannessa paikassaan. Ensi kevät 

ja kesä näyttävät menestyvätkö nämä pikku saniaiset tällä(kään) paikalla.

Kuunliljojen taakse istutin 9 Jaloangervoa:

3 kpl Astilbe arendsii 'Bressingham Beauty'
3 kpl Astilbe japonica 'Europa'
3 kpl Astilbe 'Brautschleier'

Jaloangervojen taakse istutin 6 kpl Kallionauhuksia:

3 kpl Ligularia 'Britt Marie Crawford'
3 kpl Ligularia dentata 'Desdemona'

Vasemmalla näkyvät 7 vaalealehtistä nauhusta ovat sellaisia, jotka pelastin eri puolilta puutarhaa. 

Saas nähdä milloin ne jaksavat kukkia?
Peltireunus erottaa alueet, joista olen poistanut Kirjovuohenputken. Etupuolen siivosin toukokuun
lopulla ja takaosan elokuun lopulla.

Tähän rivistöön siirsin kolme Kuunliljan alkua, yläpihan puolelta ne kaivoin esiin.

Tähkäkimikki oli yläpihalla kasvanut ihan väärään paikkaan, siksi se
pääsi tänne.

Suihkulähde-enkeli on mietteissään

Seison ympyrä-alueen reunalla ja kuvaan luoteen suuntaan.

Keväällä siirtämäni Kotkansiivet ovat kasvaneet hurjasti.

Kotkansiipien takana on Kilpiangervon suuria lehtiä, kukkavana on 
kaatunut Tuhkapensaaseen.

Kotkansiipien takana Valtikkanauhuksia ja ihan taustalla Ruttojuuren
valtavia lehtiä.

Valtikkanauhuksia ja takavasemmalla Liuskavaleangervon punertavia lehtiä.

Valtikkanauhus on levinnyt tälle alueelle ihan itsestään siemenistään.
Jos ei halua uusia Valtikoita, niin kukkavanat on katkaistava hyvissä ajoin ennen

siemenien valmistumista.

Rungollinen alppipaju ja sen juurella piskuinen Vaaleajouluruusun alku.

Tuo keltainen suoja on jäniksiä ja myyriä varten! Se tuli kasvin mukana
enkä ole sitä pois ottanut.

Suuntana luode

Tämä kuva on otettu 25.8.2023. Kirjovuohenputket ovat poissa ja tilalle olen istuttanut
erilaisia nauhuksia.

Tämä kuva on otettu 4.8.2023. Vaalea iso kasvusto on Kirjovuohenputkea.
Revin sen juurineen pois ja toivon, ettei kovin montaa juurenpätkää jäänyt maahan.
Olen ostanut Kirjovuohenputken alkuja vuonna 2002. Se on aivan yhtä mahdoton 

leviämään kuin Vuohenputki. Yhdessä kesässä se peittää alleen monta neliötä
ja estää muiden kasvien kasvun.